KÖYSI
Hän oli katsonut köyttä
peloissaan heti autohallipaikan ostettuaan. Köyttä vetämällä autohallin ovi
aukeni. Hän ei nähnyt pelkkää köyttä, vaan itsensä kuristettuna köyteen.
Riippumassa elottomana räsynukkena kieli ulkona ja silmät tyhjyyteen
toljottavina. Murhattuna.
Hänen oli tehtävä se, mitä eniten pelkäsi.
Hän odotti autotallin ovella joka ilta uutisten aikaan. Hän partioi hallissa
mukanaan ilmastointiteippiä ja jakkara. Mikäli uhri olisi hento nainen, hän
pystyisi hirttämään tämän helposti. Elokuvista jokaisen naisen oli opittava,
ettei iltamyöhään saanut mennä yksin autohalliin.
Hän ei ollut psykopaatti. Hän oli nainen,
joka osasi tilastomatematiikkaa. Hän vain laski. Hirttäessään tuntemattoman
naisen köydestä hän varmistaisi, ettei hänelle itselleen kävisi niin.
HISSI
Hän meni hissiin ylimmässä kerroksessa.
Hissi oli tyhjä ja hän painoi ensimmäisen kerroksen nappia. Seitsemännessä
kerroksessa hissi pysähtyi ja sisään astui pitkä mies vinttikoiransa kanssa.
Hän otti askeleen eteen päin ja mies koirineen asettui hänen taakseen seisomaan.
Hiljaisuuden vallitessa hissi jatkoi
matkaansa. Se pysähtyi jälleen, tällä kertaa viidennessä kerroksessa. Hän
vilkaisi hissiin tulevaa peruukkipäistä naista. Naisella näytti olevan yllään
pelkkä popliinitakki eikä laukkua lainkaan. Nainen asettui seisomaan hänen
taakseen käsi vasemmassa taskussaan.
Mies koirineen nousi pois toisessa kerroksessa.
Häntä alkoi huimata, sillä hän tajusi, että nainen olikin Norman Bates
valeasussaan eikä hän, Marion Crane, tulisi pääsemään ensimmäiseen kerrokseen
elävänä.
MATTO
Matto oli tiukalla rullalla. Hän oli
kiinnittänyt päät nippusiteillä. Se oli liian painava olkapäälle ja hän joutui
raahaamaan sitä perässään alas portaikkoa. Matto mätkähti portaalta toiselle
raskaasti ja sen sisältä kuului valittava ääni.
Kellarikerrokseen päästyään hän aukaisi
ulos johtavan oven ja repi mattoa perässään autolle. Takaluukku oli liian ahdas
mutta takapenkille matto mahtui. Sen sisällä oli hiljaista.
Hänen autonsa valot tekivät tunnelia
pimeään. Tiellä tuli vastaan ainoastaan yksi rekka, sitten hän kääntyi hiekkatielle,
joka päättyi korkeille kallioille. Meri vihmoi villinä alhaalla ja tuuli
ravisutti syksyn puita hänen raahatessaan mattorullaa kalliolle, mistä hän
pudotti sen alas. Lopultakin hän saisi leskeneläkkeen.
